DNA-sukututkimus pähkinänkuoressa

DNA-sukututkimuksessa tutkitaan henkilön DNA-näytettä. Näyte pyyhkäistään itse posken sisäpinnasta näytepuikolla.  Tutkimus on kenen tahansa teetettävissä, kohtuuhintaan, kotoa käsin. 

DNA sisältää ihmisen perimän, geenit, jotka lapsi saa biologisilta vanhemmiltaan. DNA-sukututkimus antaa vastauksia periaatteessa kahteen kysymykseen:

1) Tutkimus kertoo henkilön esihistoriasta. Se kertoo, mihin ihmiskunnan alkuhämärässä syntyneeseen "klaaniin" ja sen sukuhaaroihin henkilön suora isälinja ja suora äitilinja kuuluvat. Tutkimuksen myötä selviää, minkälaisen vaelluksen esivanhemmat ovat maapallolla tehneet, ennen kuin on päädytty nykyisille asuinsijoille.

2)Tutkimus löytää geenisukulaisia, kun DNA-näytettä verrataan muiden testin tehneiden näytteisiin, jotka ovat tutkimuslaitoksen tietokannassa. Samalla tutkimus antaa ennusteen siitä, kuinka läheistä sukua kukin vertailussa löytynyt DNA-sukulainen on. Ennuste kertoo, kuinka monta sukupolvea sitten henkilön ja kunkin "osuman" viimeinen yhteinen esivanhempi on elänyt.  

TEORIA:

DNA-sukututkimus perustuu neljään kulmakiveen: 

  • Jokainen kantaa tietoa esivanhemmistaan geeneissään.  Sukupolvesta toiseen lapsi on perinyt geeninsä biologisilta vanhemmiltaan, puoliksi kummaltakin, satunnaisesti. 
  • On yksittäisiä geenejä, jotka lapsi perii aina vain isältään tai aina vain äidiltään. Niinpä nämä geenit ovat kopioituneet läpi sukupolvien isälinjassa geneettiseltä "Aatamilta", äitilinjassa geneettiseltä "Eevalta" asti. Tähän perustuu suoran isälinjan ja suoran äitilinjan tutkimus. 

  • Mutaatio on sukuhaaran"korvamerkki". Geenin kopioitumisessa vanhemmalta lapselle tapahtuu satunnaisesti pikku virheitä, mutaatioita:  Perheessä joku lapsi saa mutaation. Mutaatio periytyy edelleen tämän lapsen jälkeläisille, hänen jälkeläisilleen jne. Mutaatiosta tulee siis sukuhaaran korvamerkki. Mutaatioista kyetään päättelemään ja ennustamaan, kuinka kauan sitten kyseinen sukuhaara syntyi ja kuinka monta sukupolvea sitten kahden "geenisukulaisen" viimeinen yhteinen esivanhempi on elänyt.
  • Vertaamalla DNA-näytteiden kokonaisperimää, löydetään "etäserkkuja".  Samoista esivanhemmista polveutuvissa ihmisissä (serkuksissa) on vielä monen sukupolven kuluttua niin paljon yhteistä kokonaisperimää, että sukulaisuus kyetään päättelemään. 
          

KÄYTÄNTÖ:

DNA-sukututkimuksessa käytettäviä perustestejä on kolmenlaisia:

        1) isälinjan testi (Y-DNA)

        2) äitilinjan testi (mtDNA)

        3) kokonaisperimän testi ("serkkuhaku", Family Finder)   

Testin tilataan internetin välityksellä, kotitietokoneella. Tutkimuslaitos raportoi tulokset tilaajalle myös internetissä. Tilauksen jälkeen sinulle tulee postissa näytepakkaus. Näyte pyyhkäistään itse posken sisäpinnasta. Näytepakkaus palautetaan postissa testilaboratorioon. Jokainen asiakas saa oman henkilöhtaisen tulossivun internetiin (salasana). Sähköpostilla tulee myös aina ilmoitus asiakkaalle, kun uusia tuloksia on internetissä nähtävissä, mutta tulokset ovat vain internetin tulossivulla. Kun tulossivuilla kerrotaan esim. ne henkilöt, joiden kanssa testi on löytänyt sukulaisuuden ja ennustaa sukulaisuuuden läheisyyden, heihin saa sähköpostiyhteyden klikkaamalla "osumaa" kuvaruudulla.   

DNA-tutkimus ja sen tulos ei ole vain kertaluontoinen ilo. Harrastus jatkuu vuosikausia, sillä DNA-näytteen tiedot säilytetään tutkimuslaitoksen tietokannassa (FTDNA:n ilmoituksen mukaan 25 vuotta). Uusia tuloksia kerrotaan aina, kun oman testin jälkeenkin tehdyistä testeistä löytyy uusia geenisukulaisia (tämä kannattaa huomioida, kun arvioi testin ja harrastuksen hintaa!). 

Geenitutkimus on uusi tieteenala ja mahdollisuudet kehittyvät edelleen. Ihmisen genomi kyettiin avaamaan vasta v. 2001. Maailmassa on tällä hetkellä tehty ilmeisesti pari miljoonaa sukututkimusharrastukseen liittyvää DNA-tutkimusta. Suosituin suomalaisten käyttämä tutkimuslaitos on amerikkalainen FamilyTreeDNA. Se on maailman suurin alan yritys. Kesällä 2014  se tuli tehneeksi miljoonannen sukututkimuksellisen DNA-testinsä. Sen tietokanta on maailman suurin vertailutietokanta. Noin 90 % harrastajista on valinnut sen*)

 Suomi DNA -projektissa on tällä hetkellä (6/2016) mukana 6600 harrastajaa.  

*) Mitä enemmän tutkimuslaitoksen tietokannassa on muita testituloksia ja mitä suositumpi tutkimuslaitos on, sitä enemmän ja tarkempaa tietoa omasta testistä on mahdollista saada, nyt ja tulevaisuudessa. Vähitellen tutkimuslaitokset tekevät sopimuksia tulosten yhteiskäytöstä. 

Suhde perinteiseen sukututkimukseen

1) DNA-sukututkimus ei millään muotoa voi korvata tai olla vaihtoehto perinteiselle sukututkimuk-selle. DNA-sukututkimuksen pääfokus on selvästi kauempana menneisyydessä. Ellei sukusi esihistoria kiinnosta sinua lainkaan, ei testiä kannata tehdä. Sukupuutasi DNA-testi ei piirrä.

2) DNA-sukututkimus voi rikastaa perinteistä sukututkimusta. Se tuo esille samoista esivanhemmista polveutuvia sukulaissukuja ja antaa vinkkejä perinteiselle sukututkimukselle. Se löytää etäisiä, ennen tuntemattomia sukulaisia. Sukulaisuuden alkuperää voi sitten yhdessä tämän "osuman" kanssa selvittää perinteisen sukututkimuksen keinoin, mikäli yhteinen esivanhempi on "kirkonkirjahistorian" kattamalla ajalla.  

3) DNA-sukututkimus voi vahvistaa perinteisen sukututkimuksen epävarmoja sukulaisuustietoja. Se voi myös kumota tietoja tai vankkoja uskomuksia, joiden varaan perinteistä sukututkimusta on  rakennettu.

Asiasta tarkemmin vasemmalla olevien otsikoiden takana. Klikkaa sinua kiinnostavaa otsikkoa!